Seuraavana koko reissun tilastoja ja jälkikäteisynnäilyjä. Saakohan rahasta puhua... Noh, aion yrittää vähän avata, miten paljon rahaa meikäläiseltä kuluu tällaisellä retkellä. Nää nyt on tottakai hyvin yksilöllisiä juttuja. Laskelmat ovat kaikki hyvin ympäripyöreitä ja tien päällä yritän elää suht halvalla, mutta kuitenkin lomailufiiliksellä eli jos on tehtävä valinta nipistänkö reissussa jostakin kivasta jutusta (tai vaikka mielenrauhasta, että pyörä on aidatussa parkissa), niin yritän ennemmin säästää sen kulutetun kympin sitten kotosalla kuin reissun päällä. Eli yritän olla huolettoman laskelmoiva.
Kilometrit (Viipurinportin ABCltä Alppien ja Misanon kautta Viikkiin): 5081 km, vielä kun kotiin hurauttaa perjantaina niin sellanen 5350 tullee loppulukemaksi.
Yöpymisiä: 12. (4 Cattolicassa Hotel Majorissa, 1 Gardalla, 1 Ortiseissa, 2 Livignossa, 1 Ischglissä, 1 Lienzissä, 1 Bayerische Eisensteinissa ja 1 Augustowissa.) 8 yötä Italiassa, 2 Itävallassa, 1 Saksassa ja 1 Puolassa. Majoitusten hintahaarukka 32e - 60e. Kaikissa oma huone kylppärillä, aamiainen ja yksityinen parkki. Osassa parveke. Parveke on kiva, jos meinaa pyykätä. Cattolicassa parkista piti maksaa 5e/yö. Majoituksista 50e/yö maksoi yöt Cattolicassa, Livignossa ja Ischglissä. Lienzissä majatalo oli 60e. Muut 32e-35e. Majoituksiin meni yhteensä noin 550 euroa.
Kotariin lisäsin moottoriöljyä noin desin Bayerische Eisensteinissä ja Scottoilerin täytin kerran Livignossa. Oileri on nyt lähes tyhjä, pitää täyttää ennen kotimatkaa. Ketjuöljyn kulutus lisääntyi huomattavasti, kun Baltiassa satoi.
Kotarin kulutus pyöri suurinpiirtein välillä 5,5-7,5 l/100km. Yleensä keskikulutus oli reippaan kuutosen. Alimman kulutuksen tankillinen Via Balticalla maanteitä enimmäkseen alle satasta jurratessa ja ylin Alppiteillä. Reippaan kuutosen se taitaa normiajossa kuluttaa ja tankkiin pitäisi mennä 19 litraa. Eli ihan kohtuullisesti mielestäni. Pisin tankkausväli taisi olla 280 km, jolloin tankkiin mahtuun kuutisentoista litraa eli ei tainnut vielä olla edes hätä. Paitsi kuskilla. Jokaista tankillista en laskenut laskimella tai edes päässä kovin tarkasti, vaan tankkauksen jälkeen ajellessa ympäripyöreästi ynnäillen. Bensan hinta vaihteli noin 90 sentistä/litra melkein 1,7 euroon/litra. Tankkaan aina 98-oktaanista tai parempaa, jos on saatavilla. Bensaa kului koko reissulla varmaan reilu 320 litraa ja rahaa bensaan on mennyt varmaan noin 450 euroa.
Pyörän rahti Niinivirran kyydissä oli 446 euroa ja lento Milanoon sekä taksi Linateen yhteensä noin 140e eli yhteensä noin 590 euroa. Rahti ja lento tulikin maksettua jo kevättalvella, eli niitä ei tarvinnut enää ynnäillä reissubudjetissa ennen lähtöä.
Näin ynnäten reissu on maksanut sellaset 1600 euroa plus siihen päälle elämiskustannukset yms. Tien päällä rahaa kuluu yleensä 15e-30e/päivä, mutta Cattolicassa lomaillessa rahaa kului tietty hiukan enemmän. Ne matkaseuralaiset taisivat hummata miunkin rahat, heh heh. Ja olihan vielä se kallis lautta Helsinkiin eli sanottakoon noin 1700 euroa. Tietullit, Itävallan alppitiet yms. maksavat nekin rahaa.
Tuosta voisi hieman nipistää majoituksista sekä kyllä päivän elinkustannukset saa helposti alle kahteenkybään, kunhan hotellissa on aamiainen. Samaa tahtia ajaen Milanoon, kuin mitä tulin pois, olisi säästänyt ainakin pari satkua, mutta tuo Via Baltican suhaaminen molempiin suuntiin ei varmasti ole sen arvoista. Mielipidekysymys tietenkin tämäkin. Jos nyt pakko olisi se pari satkua jostain säästää, niin menisihän se tietty taas ajaenkin. Jos matkaa kaverin kanssa, niin kahden hengen huoneen saa usein lähes yhden hengen huoneen hinnalla eli siinä on hyvä säästää.
Itse pyrin päiväbudjetin pitämään noin satkussa, joka tuolla idempänä Euroopassa ja Italiassa toimii ehkä juuri ja juuri, mutta esimerkiksi Itävallassa on selkeästi kalliimpaa. Realistinen on noin 150e/päivä ja aika lähellä sellaisia summia päädyinkin kaikkineen reissukuluineen. Lisäksi siinä vaiheessa kun kilsat nousevat yli viiteensataan, niin bensaakin kuluu jo pari tankillista / päivä ja tonnin tienoilla pitääkin tankkia täyttää jo neljä-viisi kertaa.
Tässä kun näitä laskeskelee, niin ei varmaan auta kuin vetää vyötä kireälle ja alkaa säästää ensi vuoden retkeä varten. Transfagarasan ja Transalpina Romaniassa olisi hieno nähdä. Ja ne Ranskan Alpit.
Ajokamppeina koko reissun vedin kaksosasissa Bogotan halpisnahkoissa, jotka hikoillessa muuttuivatkin hyvin sopiviksi. Reiitetty nahka olisi helteillä mukavampi, mutta Suomen oloissa sitten taas yleensä hieman viileä. Eli nahka toimi hyvin juuri tuollaisena, kyllä siihen hikoiluun tottuu. Kenkinä TCXn Sport-touringsaappaat, jotka eivät pidä vettä. Tosi hyvät jalassa ja näyttävän valkoiset, nyt kyllä enemmänkin harmaat. Aika lämpimät helteillä. Nahkojen alla yleensä tekninen paita ja housut, ilmojen viiletessä sitten merinovillaa. Fleecekerrasto kulki mukana, mutta ei tullut käytettyä. En jättäisi poiskaan, sillä fleecen kanssa pärjää vielä alle kympin lämpötiloissakin. Sadekamppeet tuli testattua paluumatkalla ja hyvin toimivat, kun laittaa housut oikeinpäin jalkaan. Väärinpäin saumat fuskaavat. Tämäkin täytyi sitten testata. Sadekamppeina kaksiosainen Coursen sadeasu XL-motosta, alessa hinta noin 50e. Kaulassa ainakin buffi aina, ilmojen kylmetessä Bilteman windstopperi ja varalle vielä Varustelekan merinobuffi, joka on älyttömän mukava kaikessa mahdollisessa käytössä. Nahkahanskoilla ajoin koko reissun ja sadehanskoja en taaskaan yleensä jaksanut käyttää. Pyörässä on kahvalämppärit, joita ei uskalla edes kääntää täysille asti eli kädet eivät palellu. Saapassuojatkin oli testissä maanantaiaamuna, mutta otettuani ne kerran pois en jaksanut enää laittaa takaisin. Ihan ok-tuote kuitenkin, motonetistä pari kymppiä. Kypäränä HJCn RPHA-ST, josta ei ole muuten pahaa sanottavaa, kuin että jompikumpi on otsasta vääränmuotoinen: pää tai kypärä. Pitää hieman modata kun pääsee omaan talliin tusaamaan. Aurinkovisiiri on setämäinen, mutta aivan nerokas kun kuumemmilla ilmoilla voi suhailla visiiri auki. Visiirin pinlocki toimi sadekelillä erinomaisesti.
Kaiken kaikkiaan tavaraa oli mukana aikalailla sopivasti. Turhaa sälää tällä reissulla oli mukana huomattavasti vähemmän kuin viime kesänä ja melkeinpä kaikkea tuli tarvittua. Lisää jos haluaisi ottaa mukaan tai kuljetella vaikka iltaoluen tai vesipulloja enemmän kuin pari puolilitraista, niin pitäisi joku lisäbägi vielä säätää kuskin taakse. Kotarin takaboksissa kulki reppu, joka oli näppärä heittää selkään hotellille saapuessa ja toista sivulaukkua ei yleensä yöpyessä edes tarvinnut avata kun oppi muistamaan, missä mitäkin on.
Vesiratkaisuna kulki tankkilaukussa Jaakolta lainattu melontavesibägi, jossa on pitkä letku juomapäällä. Ei vuotanut ja tilavuus sopivat 2 litraa Sitä täyttelin aina tarpeen mukaan. Todella näppärä juttu, suosittelen. Reissupyyhkeenä miulla kulkee mukana Bilteman 50X70cm mikrokuituliina, jota en reissulla tarvinnut muuta kuin ketjurasvarin korjauksen ja täytön jälkien siivoamiseen. Hyvä olla kuitenkin.
Tankkilaukuksi valikoitui pitkän säätämisen jälkeen 10-litrainen Shad SB15, joka ei ollut hinnalla pilattu, mutta toimi aivan erinomaisesti ja tankkaaminenkin sujui näppärästi. Todella hyvä tuote, neljä ja puoli tähteä. Sadesuoja on hieman heppoinen ja lepattaa, siitä puolen tähden miinus. Piti kuitenkin vettä.
Sygicin navigaattori Androidille toimi koko reissun ajan hienosti ja navigointi sujui paremmin kuin ikinä ennen. Reittien muokkaaminen, tallentaminen ja vaihtaminen sujuu vaivattomasti ja aika-arviot ovat aika lähelle. Navi on hieman päivittynyt vuoden aikana ja käyttökokemus on parantunut. Ostin viime kesäksi elinikäisen Eurooppa-lisenssin, taisi maksaa 19,99e. Hyvä diili. Eihän se todellakaan täydellinen ole, mutta niiden puutteiden kanssa oppii elämään ja Leenan ohjeita tulkitsemaan kun tarpeeksi harjoittelee. Musa soi Spotifyn offlinelistoilta koko retken ja hyvin soikin. Senan kypäräpuhelimen akku riittää reilun kymmenisen tuntia ja varmuudeksi miulla oli toinenkin mukana. Sitä en kuitenkaan tarvinnut, vaan yhtenä päivänä kun akku loppui niin latasin kypäräpuhelinta hetken pyörästä ja taas musa soi ja Leena neuvoi. Kännykkänä Huawein Honor 8, joka hoiti hommansa virheettömästi ja kun mobiilidatan sekä Wifin muistaisi sulkea ajon aikana, niin akku kestää ilman lataustakin suht pitkälle.
Pyörässä on varusteina jo edellämainitut kahvalämppärit, Oxfordin Sport -malli. Scottoiler-ketjurasvari on ehdoton yksin reissatessa ilman keskitukea. Vähän se sotkee pyörän peräpäätä tuolla kuumemmassa ilmanalassa, mutta en vaihtaisi. Sisälle olisi voinut laittaa lämpimämpään ilmaan tarkoitettua punaista öljyä, mutta tilasin sinisellä niin sillä mentiin. Jatkossa varmaan hydrauliikkaöljy testiin, kun tuo Scottoilerin oma loppuu. Virran ulostulo pyörässä onkin ihan tehtaan jäljiltä ja siinä jatkeena miulla oli joku motonetin reilu kympin palikka kahdella USBilla. Hienosti toimi, mutta en käyttäisi, jos on tosi märkää.
Siinäpä sellainen yhteenveto, että millaisella välineillä mie reissaan ja miten sitä rahaa kuluu. Noin suurinpiirtein.
Kiitos lukijoille! Tätä on ollut oikein mukava kirjoitella itsekseen matkustaessa ja joku tätä on tainnut lukeakin. Kaverin kanssa varmaan jäisi päivittämättä ja ensi kerralla voisi myös kokeilla facebookkiin sivun luomista ja siellä lyhyempiä stooreja aina vaikka suoraan tien päältä. No en tiiä, ajellessa keskitytään ajelemiseen. Videopäiväkirja ei vieläkään tunnu omalta jutulta ja selfietikutkin jäi lojumaan kassin pohjalle. Kuvaan paljon mieluummin pyörää ja maisemia kuin itseäni. Ja kyllähän mie tykkään kirjoittaa. Nyt kun ei ole enää reissublogia, niin ehkä jatkan sillä kaavailemallani sisustus- tai puutarhanhoitoblogilla. Yeah, right.
Reissublogi jatkaa jossain muodossa eloaan taas kun on reissua tiedossa.
Tommi kiittää ja kumartaa, kiitos! Heippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti