Matkanjohtajan lokikirja torstai 22.6., kello koputtelee kahdeksaa
Täällä mie istuskelen Ischglissä Itävallassa odottelemassa röstiperunoita peksalla, juustolla ja munalla. Lämpöä on juuri sopiva shortsikeli eli ekaa kertaa aamun jälkeen ei ole hiki. Tai oli tuossa matkalla yksi 3 kilometrin tunneli. Siellä oli mukavan viileää.
Tällainen sapuska sieltä sitten tuli, aika täyttävä läpyskä.
Aamu starttasi Livignosta ja reitti kulki Sveitsin ja Liechtensteinin kautta Itävaltaan. Kiva olla pitkästä aikaa Itävallassa. Viele kurven, niinkuin paikallinen kirjoittaa liikennemerkkiin. Ja tällä viitataan kyllä puhtaasti teihin. Ettei nyt kukaan ymmärrä väärin.
Ensimmäisenä jo keskiviikkoaamulta tutut f-alkuinen passo ja sitten Sveitsin puolella Bernina. Bernina oli entistä parempi kun eilisellä matkalla opin, että yleisrajoitus on 80. Siitä Julierpassille ja sieltä hienoa mutkatietä kohti Churia. Reitti oli tietöitä täynnä, eli nyt ei hivottu täydellisyyttä. Julierpass oli kyl silti hyvä.
Tätä katselin paljon. Yleensä kyllä kurvailin jonon keulille tilanteesta riippuen.
Kuvia ei oikein tullut tänään napsittua ja Goprokin nappasi ötökän alkumatkasta. Tää tuli huomattua vasta reippaasti Itävallan puolella ja loppumatkasta on taas muutama selkeempi kuva.
Churin kautta Liechtensteiniin, jossa oli älytön ruuhka. Kotarin mittari näytti 37 astetta, jono liikkui hyvin hitaasti ja yhdessä kohtaa piti jo pitää viilennystauko kun moottorin lämmöt meinasivat karata taivaisiin. Kuskilla oli kanssa aika lämmin, mutta nestetankkaus on hoidossa Jaakon vesipussin ansiosta, niin kivahan se on ettei palella. Muistaa vaan juoda ja syödä pähkinöitä niin hyvin kulkee. Kuivatut hedelmät on kanssa hyvä juttu. Päivät siis menee ruokailujen puolesta yleensä niin, että aamiainen, matkalla pähkinöitä yms. Ja illalla sitten safkaa. Päivällisrahat säästyvät myös kivasti.
Vaduzissa aattelin mennä kahveelle Liechtensteinin prinssille, mutta adjutantti oli varmaan unohtanut mainita tapaamisesta prinssille, koska linnan pihaa ennen vastassa oli ajokielto. Jäi kahvit juomatta. En sitten näköjään ladannut sitä kuvaa mukaan, jossa oli Vaduzin linna ja kuollut ötökkä. Noh, olin mie siellä. Tässä kuva parkkipaikalta, joka oli jokusen sata metriä itse pytingistä. Jäi kahveet juomatta.
Rotsikin piti ottaa pois eli oli oikeesti kuuma.
Sveitsiläisen ja liechtensteinilaisen ero on muuten siinä, että sveitsiläinen laskuttaa vessakäynnistä euron. Molemmat ovat kyllä tainneet pärjätä taloushommissa, vaikka tulokulma on näinkin erilainen.
Vaduzissa päätin vielä tankata, vaikka bensa olisi ollut halvempaa Itävallan puolella. Mutta hätäilin, koska piti saada vignette tuulilasiin ennen Itävaltaa. 10 päivän vignette motoon noin femman. Kohtuullista, ainakin Italiaan verrattuna.
Maa vaihtui ja hetken tyrkkäsin motaria kerran nyt oli se vignette. Sitten motarin pohjoispuolelle Faschinajoch ja Arlbergpass. Passot onkin Itävallassa jocheja, mutta samoista solista siis kysymys. Tietöistä ja ruuhkista ärsyyntyneenä vähän jo meinasi harmittaa, mutta Itävallan teillä olikin niin mukavaa, että äkkiä se unohtui.
Olin katsellut erinomaisen hotellin St. Anton Am Arlbergistä, tai jotain sinnepäin, mutta se olikin mennyt kun kurkkasin asian Vaduzissa. Se olisi ollut 34 euroa kahden huoneesta parkilla ja aamupalalla. Seuraava olikin jo huomattavasti hintavampi, mutta täältä Ischglistä tärppäsi 40 eurolla oikein mukava perhehotelli aamiaisella ja näillä onkin ihan paikat pysäköintitalossa. Oikein siisti paikka. En siis tykkää bookkailla majoituksia hirveesti etukäteen, kun suunnitelmat kuitenkin muuttuu tai voi tulla muita muuttujia. Vähän piti ajella takaisinpäin ja huomenna ehkä vielä lisää, että tulee ajettua tuo Silvretta hochalpenstrasse kokonaan.
Olin tosi tehokas ja alle tunnissa suihku, moto talliin, kamppeet levälleen ja sähkövehkeet laturiin. Kaupassakin ehdin käydä ostamassa vettä, palautumisjuoman ja yhden Gösserin.
Gösserin nautin omalla partsilla ja siitä sitten sapuskan etsintään. Onhan täällä noita ravintoloita, mutta hiihtokeskusmestassa ne on kesällä kaikki kiinni. Burger Kingikin oli kiinni. Meinasi jo tulla hätä, että onko vaan vedettävä lisää pähkinöitä. Kauppakin sulki jo. Noh, kaksi avonaista löytyi ja valkkasin tän, missä ei ollut kynttiläillallistunnelma ja ateria oli oikein maittava. Olihan tämä aika arvokas, mutta tällasta se vissiin on hiihtokeskuksissa. Carbonara olisi ollut 2e kalliimpi kuin Livignossa.
Ihan hyvä päivä kuitenkin, vaikka ekaa kertaa vähän ärsytti. Kypärästereoissa pauhasi tänään The Sounds, Disco Ensemble ja Gaslight Anthem. Eilen Stelviolla tykittelin Insomniumin Winter's gaten tahtiin. Se oli aiemmin harkittu levyvalinta tähän tilanteeseen.
Tommin reissuvinkkejä, osa ties kuinka monta:
-Alppitunnelit on liukkaita, avaa varoen. Tunnelikurvat usein myös yllättävät jyrkkyydellään.
-Testaa kaikki nesteputelit ENNEN reissua. Itse en testannut. Oon vähän lätrännyt pesuaineella, moottoriöljyllä ja ketjuöljyllä. Suuremmilta vahingoilta on kuitenkin vältytty.
Huomenna matka jatkuu kohti Grossglockneria, mutta tuskin ihan sinne asti. Tarkoitus olisi kuitenkin mennä iskuetäisyydelle. Saatanpa vielä käydä Italiassakin. Grossglocknerin jälkeen varmaan voisi jo kääntyä kotiinpäin. Oli niin kiva ajaa tänään hetki suoraan, että en malta odottaa Via Balticaa tai E4 -tietä Ruotsissa.
Nyt lasku maksuun ja kohti hotellia!
-T
P.S.
Aamulla yritin kovasti löytää Jorkille uuden kartan. Vielä ei ole tärpännyt.
Täällä mie istuskelen Ischglissä Itävallassa odottelemassa röstiperunoita peksalla, juustolla ja munalla. Lämpöä on juuri sopiva shortsikeli eli ekaa kertaa aamun jälkeen ei ole hiki. Tai oli tuossa matkalla yksi 3 kilometrin tunneli. Siellä oli mukavan viileää.
Tällainen sapuska sieltä sitten tuli, aika täyttävä läpyskä.
Aamu starttasi Livignosta ja reitti kulki Sveitsin ja Liechtensteinin kautta Itävaltaan. Kiva olla pitkästä aikaa Itävallassa. Viele kurven, niinkuin paikallinen kirjoittaa liikennemerkkiin. Ja tällä viitataan kyllä puhtaasti teihin. Ettei nyt kukaan ymmärrä väärin.
Ensimmäisenä jo keskiviikkoaamulta tutut f-alkuinen passo ja sitten Sveitsin puolella Bernina. Bernina oli entistä parempi kun eilisellä matkalla opin, että yleisrajoitus on 80. Siitä Julierpassille ja sieltä hienoa mutkatietä kohti Churia. Reitti oli tietöitä täynnä, eli nyt ei hivottu täydellisyyttä. Julierpass oli kyl silti hyvä.
Tätä katselin paljon. Yleensä kyllä kurvailin jonon keulille tilanteesta riippuen.
Kuvia ei oikein tullut tänään napsittua ja Goprokin nappasi ötökän alkumatkasta. Tää tuli huomattua vasta reippaasti Itävallan puolella ja loppumatkasta on taas muutama selkeempi kuva.
Churin kautta Liechtensteiniin, jossa oli älytön ruuhka. Kotarin mittari näytti 37 astetta, jono liikkui hyvin hitaasti ja yhdessä kohtaa piti jo pitää viilennystauko kun moottorin lämmöt meinasivat karata taivaisiin. Kuskilla oli kanssa aika lämmin, mutta nestetankkaus on hoidossa Jaakon vesipussin ansiosta, niin kivahan se on ettei palella. Muistaa vaan juoda ja syödä pähkinöitä niin hyvin kulkee. Kuivatut hedelmät on kanssa hyvä juttu. Päivät siis menee ruokailujen puolesta yleensä niin, että aamiainen, matkalla pähkinöitä yms. Ja illalla sitten safkaa. Päivällisrahat säästyvät myös kivasti.
Vaduzissa aattelin mennä kahveelle Liechtensteinin prinssille, mutta adjutantti oli varmaan unohtanut mainita tapaamisesta prinssille, koska linnan pihaa ennen vastassa oli ajokielto. Jäi kahvit juomatta. En sitten näköjään ladannut sitä kuvaa mukaan, jossa oli Vaduzin linna ja kuollut ötökkä. Noh, olin mie siellä. Tässä kuva parkkipaikalta, joka oli jokusen sata metriä itse pytingistä. Jäi kahveet juomatta.
Rotsikin piti ottaa pois eli oli oikeesti kuuma.
Sveitsiläisen ja liechtensteinilaisen ero on muuten siinä, että sveitsiläinen laskuttaa vessakäynnistä euron. Molemmat ovat kyllä tainneet pärjätä taloushommissa, vaikka tulokulma on näinkin erilainen.
Vaduzissa päätin vielä tankata, vaikka bensa olisi ollut halvempaa Itävallan puolella. Mutta hätäilin, koska piti saada vignette tuulilasiin ennen Itävaltaa. 10 päivän vignette motoon noin femman. Kohtuullista, ainakin Italiaan verrattuna.
Maa vaihtui ja hetken tyrkkäsin motaria kerran nyt oli se vignette. Sitten motarin pohjoispuolelle Faschinajoch ja Arlbergpass. Passot onkin Itävallassa jocheja, mutta samoista solista siis kysymys. Tietöistä ja ruuhkista ärsyyntyneenä vähän jo meinasi harmittaa, mutta Itävallan teillä olikin niin mukavaa, että äkkiä se unohtui.
Olin katsellut erinomaisen hotellin St. Anton Am Arlbergistä, tai jotain sinnepäin, mutta se olikin mennyt kun kurkkasin asian Vaduzissa. Se olisi ollut 34 euroa kahden huoneesta parkilla ja aamupalalla. Seuraava olikin jo huomattavasti hintavampi, mutta täältä Ischglistä tärppäsi 40 eurolla oikein mukava perhehotelli aamiaisella ja näillä onkin ihan paikat pysäköintitalossa. Oikein siisti paikka. En siis tykkää bookkailla majoituksia hirveesti etukäteen, kun suunnitelmat kuitenkin muuttuu tai voi tulla muita muuttujia. Vähän piti ajella takaisinpäin ja huomenna ehkä vielä lisää, että tulee ajettua tuo Silvretta hochalpenstrasse kokonaan.
Olin tosi tehokas ja alle tunnissa suihku, moto talliin, kamppeet levälleen ja sähkövehkeet laturiin. Kaupassakin ehdin käydä ostamassa vettä, palautumisjuoman ja yhden Gösserin.
Gösserin nautin omalla partsilla ja siitä sitten sapuskan etsintään. Onhan täällä noita ravintoloita, mutta hiihtokeskusmestassa ne on kesällä kaikki kiinni. Burger Kingikin oli kiinni. Meinasi jo tulla hätä, että onko vaan vedettävä lisää pähkinöitä. Kauppakin sulki jo. Noh, kaksi avonaista löytyi ja valkkasin tän, missä ei ollut kynttiläillallistunnelma ja ateria oli oikein maittava. Olihan tämä aika arvokas, mutta tällasta se vissiin on hiihtokeskuksissa. Carbonara olisi ollut 2e kalliimpi kuin Livignossa.
Ihan hyvä päivä kuitenkin, vaikka ekaa kertaa vähän ärsytti. Kypärästereoissa pauhasi tänään The Sounds, Disco Ensemble ja Gaslight Anthem. Eilen Stelviolla tykittelin Insomniumin Winter's gaten tahtiin. Se oli aiemmin harkittu levyvalinta tähän tilanteeseen.
Tommin reissuvinkkejä, osa ties kuinka monta:
-Alppitunnelit on liukkaita, avaa varoen. Tunnelikurvat usein myös yllättävät jyrkkyydellään.
-Testaa kaikki nesteputelit ENNEN reissua. Itse en testannut. Oon vähän lätrännyt pesuaineella, moottoriöljyllä ja ketjuöljyllä. Suuremmilta vahingoilta on kuitenkin vältytty.
Huomenna matka jatkuu kohti Grossglockneria, mutta tuskin ihan sinne asti. Tarkoitus olisi kuitenkin mennä iskuetäisyydelle. Saatanpa vielä käydä Italiassakin. Grossglocknerin jälkeen varmaan voisi jo kääntyä kotiinpäin. Oli niin kiva ajaa tänään hetki suoraan, että en malta odottaa Via Balticaa tai E4 -tietä Ruotsissa.
Nyt lasku maksuun ja kohti hotellia!
-T
P.S.
Aamulla yritin kovasti löytää Jorkille uuden kartan. Vielä ei ole tärpännyt.
posted from Bloggeroid
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti