Iltaa!
Pärnussa ollaan ja reissu alkaa valmistua. Huomenna sitten kotiin. 2 viikkoa on oikein sopivasti. Ajelu maistuu, mutta tosi kiva mennä himaan.
Aamulla Kaliningradissa kävi hieman vanhanaikaisesti ja kello ei herättänytkään. Kasilta oli tarkoitus nousta, mutta herääminen tapahtuikin vasta 8.45. Noh, eipä meillä mikään kiire ollut minnekään. Aamiainen huiviin ja kamppeet alas viidennestä kerroksesta. Parkissa sama ukko kuin illallakin toivotteli meille hyvää matkaa. Hyvin oli vartioinut pyöriä kerran tallella olivat.
Reitti ei onneksi kulkenut ruuhkaisimpaan suuntaan vaan lähiöiden läpi kohti Kuurinkynnästä, enkuksi Curonian spit. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuurinkynn%C3%A4s
Kyseessä on siis maksullinen kansallispuisto ja erikoinen luonnonmuodostelma, jonka keskellä kulkee Venäjän ja Liettuan raja.
Löydettiin kynnäälle suht iisisti ja sinne johtava motari vei myös lentokentälle. Varmaankin tästä johtuen tie oli todella hyvässä kunnossa. Itse kynnäs oli kyllä hieno ja retkeilyhommissa siitä saisi varmasti enemmän irti. Me emme kovin usein jaksaneet pyöriä pysäytellä vaan tyydyimme ihailemaan dyynejä puiden välistä. Liettuan puolella kävimme sentään biitsillä muutaman foton nappaamassa.
Venäjän puolella meitä laskutettiin 600 ruplaa kahdesta pyörästä, vaikken millään ymmärtänyt, että miksei summa ollut 300. Taulujen mukaan mielestäni 300 olisi ollut oikein, mutta aikani asiasta väännettyäni päädyin siihen, että anti olla. 300 ruplaa on kuitenkin alle 4 euroa. Rajanylitys sujui oikein sujuvasti sekä Venäjän että Liettuan osalta. Liettuan rajalla kävin ostamassa viiden euron tiketin molempiin pyöriin samaiseen kansallispuistoon. Kukaan ei sitä ikinä kysellyt eli varmaan oltaisiin pärjätty ilmankin. Kaikki venäläiset rajanylittäjät sen lunastivat niin eihän sääntösuomalainen voinut jäädä huonommaksi.
Kyntäältä kulku manner-Liettuaan tapahtuu lautalla. Noin 20 kilsaa ennen lauttaa oli digitaulu, joka kertoi, että lauttoja lähtee klo 15, 15.20 ja 15.40. Kello oli 14.19 ja navi kertoi, että saapuminen lauttasatamaan tapahtuisi 14.39. Ynnäiltiin yksi plus yksi, että kai sieltä lähtee lautta myös 14.40 ja oikein reippaalla vedolla ehditään siihen. Ehdittiinhän me, vaikka tiukoille meni ja muutamaa liikennesääntöä saatoimme tulkita luovasti. Lautta sentään oli ilmainen.
Liettuan puolelle siirtyessämme aikaero vei tunnin ja aamulla päivän ajatuksena oli ajella ainakin Riikaan yöksi, toivottavasti pidemmälle eli Pärnuun. Tuossa välissähän ei juuri mitään ole. Päivästä tulisi siis pitkä ja Via Baltikalla ajaminen ei ole kovin mielenkiintoista. Tai liikenteestä riippuen homma vaihtelee todella tylsän ja vähän turhan jännittävän väliä. Rekat ohittelevat toisiaan ja kaikkea jännää. Rekat myös tekevät hienosti pyörille tilaa.
Kyllä on jännää.
Tylsää siis oli, mutta matka eteni suht mukavasti. Iltalauttaankin olisi varmaan ehditty, jos olisi niin kiire ollut, mutta yöajelu Suomen kylmässä ja elukoiden täyttämässä kesäyössä ei innostanut meitä kumpaakaan. Yli 600 kilsaa tultiin tänään ja nyt ollaan vanhassa tutussa Pärnun Aleksandri pubin Kullimaa-nimisessä mökkikylässä. Itse pubissa nautimme oluet ja burgerit prätkäkaman keskellä ja Ghostin soidessa. Tää on mukava paikka. Kylmää on ja hyttysiä, eli koti lähestyy.
Huomiseksi bookattiin jo puolen päivän Eckerö line ja Touring Finlandian alennuksilla maksettavaa jäi kahdesta äijästä ja pyöristä 43,20€. Hyvin kohtuullista.
Hitsi, että onkin mukava päästä kotiin. Tää retki on kyllä myös ollut ihan älytön. Ollut huikeita ajeluja, kauniita maisemia, seikkailun tuntua, huonoja, mutta niin hyviä vitsejä, hyvää ruokaa ja juomaa, uusia tuttavuuksia, kilvanajoa ja vaikka mitä. Kyllä taas riittää muisteltavaa.
Nyt unta kuulaan. Head ööd!
Pärnussa ollaan ja reissu alkaa valmistua. Huomenna sitten kotiin. 2 viikkoa on oikein sopivasti. Ajelu maistuu, mutta tosi kiva mennä himaan.
Aamulla Kaliningradissa kävi hieman vanhanaikaisesti ja kello ei herättänytkään. Kasilta oli tarkoitus nousta, mutta herääminen tapahtuikin vasta 8.45. Noh, eipä meillä mikään kiire ollut minnekään. Aamiainen huiviin ja kamppeet alas viidennestä kerroksesta. Parkissa sama ukko kuin illallakin toivotteli meille hyvää matkaa. Hyvin oli vartioinut pyöriä kerran tallella olivat.
Reitti ei onneksi kulkenut ruuhkaisimpaan suuntaan vaan lähiöiden läpi kohti Kuurinkynnästä, enkuksi Curonian spit. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuurinkynn%C3%A4s
Kyseessä on siis maksullinen kansallispuisto ja erikoinen luonnonmuodostelma, jonka keskellä kulkee Venäjän ja Liettuan raja.
Löydettiin kynnäälle suht iisisti ja sinne johtava motari vei myös lentokentälle. Varmaankin tästä johtuen tie oli todella hyvässä kunnossa. Itse kynnäs oli kyllä hieno ja retkeilyhommissa siitä saisi varmasti enemmän irti. Me emme kovin usein jaksaneet pyöriä pysäytellä vaan tyydyimme ihailemaan dyynejä puiden välistä. Liettuan puolella kävimme sentään biitsillä muutaman foton nappaamassa.
Venäjän puolella meitä laskutettiin 600 ruplaa kahdesta pyörästä, vaikken millään ymmärtänyt, että miksei summa ollut 300. Taulujen mukaan mielestäni 300 olisi ollut oikein, mutta aikani asiasta väännettyäni päädyin siihen, että anti olla. 300 ruplaa on kuitenkin alle 4 euroa. Rajanylitys sujui oikein sujuvasti sekä Venäjän että Liettuan osalta. Liettuan rajalla kävin ostamassa viiden euron tiketin molempiin pyöriin samaiseen kansallispuistoon. Kukaan ei sitä ikinä kysellyt eli varmaan oltaisiin pärjätty ilmankin. Kaikki venäläiset rajanylittäjät sen lunastivat niin eihän sääntösuomalainen voinut jäädä huonommaksi.
Kyntäältä kulku manner-Liettuaan tapahtuu lautalla. Noin 20 kilsaa ennen lauttaa oli digitaulu, joka kertoi, että lauttoja lähtee klo 15, 15.20 ja 15.40. Kello oli 14.19 ja navi kertoi, että saapuminen lauttasatamaan tapahtuisi 14.39. Ynnäiltiin yksi plus yksi, että kai sieltä lähtee lautta myös 14.40 ja oikein reippaalla vedolla ehditään siihen. Ehdittiinhän me, vaikka tiukoille meni ja muutamaa liikennesääntöä saatoimme tulkita luovasti. Lautta sentään oli ilmainen.
Liettuan puolelle siirtyessämme aikaero vei tunnin ja aamulla päivän ajatuksena oli ajella ainakin Riikaan yöksi, toivottavasti pidemmälle eli Pärnuun. Tuossa välissähän ei juuri mitään ole. Päivästä tulisi siis pitkä ja Via Baltikalla ajaminen ei ole kovin mielenkiintoista. Tai liikenteestä riippuen homma vaihtelee todella tylsän ja vähän turhan jännittävän väliä. Rekat ohittelevat toisiaan ja kaikkea jännää. Rekat myös tekevät hienosti pyörille tilaa.
Kyllä on jännää.
Tylsää siis oli, mutta matka eteni suht mukavasti. Iltalauttaankin olisi varmaan ehditty, jos olisi niin kiire ollut, mutta yöajelu Suomen kylmässä ja elukoiden täyttämässä kesäyössä ei innostanut meitä kumpaakaan. Yli 600 kilsaa tultiin tänään ja nyt ollaan vanhassa tutussa Pärnun Aleksandri pubin Kullimaa-nimisessä mökkikylässä. Itse pubissa nautimme oluet ja burgerit prätkäkaman keskellä ja Ghostin soidessa. Tää on mukava paikka. Kylmää on ja hyttysiä, eli koti lähestyy.
Huomiseksi bookattiin jo puolen päivän Eckerö line ja Touring Finlandian alennuksilla maksettavaa jäi kahdesta äijästä ja pyöristä 43,20€. Hyvin kohtuullista.
Hitsi, että onkin mukava päästä kotiin. Tää retki on kyllä myös ollut ihan älytön. Ollut huikeita ajeluja, kauniita maisemia, seikkailun tuntua, huonoja, mutta niin hyviä vitsejä, hyvää ruokaa ja juomaa, uusia tuttavuuksia, kilvanajoa ja vaikka mitä. Kyllä taas riittää muisteltavaa.
Nyt unta kuulaan. Head ööd!
posted from Bloggeroid
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti